Dosentti, yliopistonlehtori, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
Toimin kulttuurihistorian oppiaineessa yliopistonlehtorina ja Uuden etsijät-hankkeen johtajana. Toimin myös Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitoksella toimivan tutkimuskeskuksen SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Exprientiality and Memory toisena johtajana professori Hanna Meretojan kanssa. Ominta tutkimusalaani on moderni 1800-1900-lukujen kulttuurihistoria, erityisesti sukupuolihistoria, naisten kirjoittamisen kulttuurihistoria, henkilöhistoriallinen ja elämäkerrallinen tutkimus ja kirjoittaminen sekä erilaiset omaelämäkerrallisiin aineistoihin kuten kirjeisiin, päiväkirjoihin, muistelmiin liittyvät metodologiset kysymykset. Olen myös kiinnostunut tiede- ja tietokirjoittamisen mahdollisuuksista sekä tieteen ja taiteen välisistä yhteyksistä. Yhteiskunnallista vuorovaikuttamista olen tehnyt paitsi oppiaineen ja SELMAn piirissä, myös vuodesta 2006 lähtien Aino Kallas Seurassa.
Esoteerisuuden pariin löysin, kun tein 2000-luvun alussa väitöskirjaani kirjoittavista Krohnin sisarista Aino Kallaksesta, Helmi Krohnista (myös Setälä) ja Aune Krohnista. Uskonnollisuus kietoutui monin tavoin tämän akateemiseen ja kirjalliseen fennomaaniseen sivistyneistöön lukeutuneen sisarparven kirjalliseen elämään. Aune Krohnin kristillisyydestä ja evankelisesta herätysliikkeestä ponnistava syvä vakaumuksellisuus luonnehti hänen koko elämäänsä ja ammattiuraansa – hän kirjoitti ja käänsi uskonnollista kirjallisuutta ja toimi erilaisissa uskonnollisissa järjestöissä ja yhteisöissä. Hänen kauttaan päädyin pohtimaan sukupuolen ja uskonnollisuuden välistä suhdetta 1800-1900-lukujen taitteen suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Helmi Krohn johdatti minut esoteerisuuden pariin, sillä hän hakeutui erilaisten esoteeristen liikkeiden äärelle 1900-luvun alussa, kunnes löysi 1920-luvun lopulla Lontoossa oleillessaan elämäntehtävänsä spiritualistisen liikkeen parissa. Krohnin kautta perehdyin lavealti esoterian suomalaiseen historiaan ja erityisesti spiritualismiin sukupuolen näkökulmasta sekä esimerkiksi automaattikirjoittamisen historiaan. Väitöskirjaani Kirjoittaen maailmassa. Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2006) sisältyy laaja tätä tematiikkaa käsittelevä osio.
Väitöksen jälkeen tein tutkimusta erilaisissa hankkeissa ja suuntauduin erityisesti suomalaiseen elämäkertatraditioon ja naisten toimijuuteen siinä. Tästä aihepiiristä olen julkaissut useita artikkeleita ja syksyllä 2017 kirjan Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista (Avain 2017).
Esoteerisuus pysyi kiinnostuksen kohteenani, erityisesti kun 2010-luvulla alkoi löytyä enemmän aihepiirin tutkijoita ja vähitellen muodostimme Uuden etsijät -verkosto. Hankkeessamme olen erityisen kiinnostunut kulttuurihistorian ja muiden tieteenalojen välisen yhteistyön kehittämisestä sekä siitä, miten voimme yksilöiden kautta avata niinkin laaja-alaista ja moninaista ilmiötä kuin esoteerisuutta ja sen merkitystä suomalaisessa kulttuurihistoriassa. Toivon hankkeen johtamisen ohessa ehtiväni laajentaa tutkimustani suomalaisen spiritualismin ja erityisesti naisten toimijuuden kulttuurihistoriasta sekä esoterian näkymisestä kaunokirjallisuudessa. Olen myös kiinnostunut myöhäisemmästä 1900-luvun populaarikulttuurista ja sen yhteyksistä esoteriaan.
Tutkimus ja yliopistollinen toiminta kytkeytyy kiinteästi koko elämään. Pyrin rentoutumaan perheen, joogan, luonnon, kaunokirjallisuuden ja matkailun parissa riittävän usein.
Avainsanat: spiritualismi, sukupuoli, automaattikirjoittaminen, Helmi Krohn, kirjallisuus ja kirjoittaminen, elämäkertatutkimus, kirjetutkimus
Blogini: Sillä tavalla olemme täällä
Tärkeimmät julkaisut hankkeen teemoihin liittyen:
Approaching religion 1/2018. Yhdessä Tiina Mahlamäen kanssa.