väitöstutkija, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
Toimin väitöskirjatutkijana Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa. Tutkimuksellisesti olen kiinnostunut erityisesti 1800-1900 -luvun kulttuurihistoriasta sekä historiankirjoituksen historiaan ja historiallisen tiedon käyttöön liittyvistä kysymyksistä.
Tällä hetkellä kirjoitan väitöskirjaa eksentrisen kuvataiteilijan ja kirjailijan Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) kieltä ja historiaa koskeneista käsityksistä. Wettenhovi-Aspan taiteen, tieteen, politiikan ja esoteeristen virtausten rajapinnoilla liikkuva kirjallinen ja kuvataiteellinen tuotanto tarjoaa hedelmällisen lähdeaineiston 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaiseen ja eurooppalaiseen aate- ja kulttuurihistoriaan.
Wettenhovi-Aspa rakensi 1910–1930-luvulla ilmestyneissä teksteissään suomalaisille suuren menneisyyden väittämällään, jonka mukaan maailman muut kielet olivat kehittyneet suomen kielestä. Etymologisin todisteluin hän selitti esimerkiksi Egyptin muinaisen korkeakulttuurin ja Euroopan paikannimet suomalaisten aikaansaannoksiksi.
Wettenhovi-Aspan ajatukset vaikuttavat nykypäivän näkökulmasta marginaalisilta ja olivat poikkeuksellisia jo omana aikanaan. Ne kuitenkin kytkeytyivät moniin aikakautensa aatevirtauksiin ja keskusteluihin. Hänen teksteistään ilmenee esimerkiksi tietty käsitys historian ja kielen tutkimuksen merkityksestä aikakautensa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Miksi alkuperäisyyden osoittaminen oli tärkeää? Mitä kertoo se, että kuviteltu kansakunnan suuri menneisyys toimi Wettenhovi-Aspan teksteissä legitimaationa poliittisille näkemyksille ja vaatimuksille nykyhetkessä?
Asiasanat: Wettenhovi-Aspa, Sigurd; Strindberg, August; aatehistoria; egyptologia; etymologia; fennomania; historia; historiankirjoitus; historiapolitiikka; Kalevala; kielipolitiikka; nationalismi; suomalaisuus; taidehistoria; teosofia
Tärkeimmät julkaisut hankkeen teemoihin liittyen:
Pekka Pitkälä Panu Hietanevan haastateltavana (Perttu Häkkinen, Yle Puhe 25.4.2017)