Miten säilyttää lumous?

Goetheanumin arkiston johtaja Johannes Nilo vieraili Donner-instituutissa Turussa 12. 11. 2015. Saimme kuulla kiinnostavan ja ajankohtaisen esitelmän, jossa Nilo pohti Mircea Eliaden, Giorgio Agambenin, Max Weberin ja antroposofian perustaja Rudolf Steinerin ajattelun yhtäläisyyksiä ja eroja. Eliaden mukaan sekularisointi on taivaallisen hierarkian siirtämistä maan päälle, kun taas profaaniksi tekeminen on neutralisoimista, jossa asia menettää ”auransa”. Weber puhuu Entzauberungista, taian poistumisesta (tai lumouksen katoamisesta); kaiken voi selittää ja kaikesta tulee arkista, jolloin maailmasta katoaa pyhyys. Mitä meille sitten jää – ehkä kapitalismi, voimmehan ostaa aina uutta ja saada siten merkitystä elämäämme? Agamben näkeekin kapitalismin uskonnollisena ilmiönä, koska siinä kaikella on merkitys vain suhteessa kulttiin, joka on pysyvä. Jokainen päivä on pyhäpäivä eli kulutuspäivä, eikä kultti tarjoa toivoa vaan syyllisyyttä – taas tuli ostettua jotain turhaa, mutta huomennahan on uusi päivä…

Steiner puolestaan uskoo taian olemassaoloon ja siihen, että se on mahdollista säilyttää. Hänen mukaansa ajattelu on osa todellisuutta, joka on olemassa ennen ihmisen fyysistä olemusta ja sen jälkeen. Mitä tapahtuu, kun ajattelu inkarnoituu, asettuu, ihmiseen? Jos ihminen ei mieti sitä, kuka hän todella on – sitä, mikä on ennen fyysistä olemusta ja jatkuu sen jälkeen – taika häviää, merkitys katoaa. Steiner siis integroi sakraalin elementin ”maalliseen” ajattelun kautta.

Donner-instituutti on erinomainen paikka pohtia omaa kiinnostuksenkohdettani kirjailija Olly (Olga) Donneria (1881–1956), sillä Olly Donner lahjoitti puolisonsa Unon kanssa pariskunnan omaisuuden instituutin perustamista varten. Olly ja Uno Donner tunsivat Steinerin henkilökohtaisesti, ja viettivät paljon aikaa antroposofian keskuksessa Goetheanumissa. Olly Donner eli läpi molemmat maailmansodat, mutta säilytti tunteen elämän merkityksellisyydestä. Rikkaan suvun perijättärellä oli toki mahdollisuus saada kaikki maallinen hyvä, mitä mieli teki, mutta hän kaipasi elämäänsä syvempää sisältöä. Olly Donnerille antroposofia ja siihen pohjaava taide olivat tärkeitä tekijöitä elämän taianomaisuuden, lumouksen, säilyttämisessä. Vuonna 1951 julkaistussa haastattelussa jo iäkäs kirjailija sanoo: ”Rakkaus siihen ihmeelliseen, joka on kohdannut ja kohtaa minua, sammuttamaton halu kulkea elämän tutkimusmatkalla, yrittää ymmärtää sitä, mikä ei vaikuta ymmärrettävältä — tekee jokaisesta päivästä rikkaan.” (Käännös minun). Olly Donner koki, että ihmisen on etsittävä lakkaamatta, etsittävä avainta salattuun olevaisessa. Hän uskoi “sivuteihin”, jotka vievät vakaumuksensa seuraajan ohi tyhjän höpinän ja “triviaalin pikkusilpun” – hänelle  maailma oli täynnä pyhää, täynnä taikaa ja lumousta, kun sitä vain osasi etsiä.

-Jasmine Westerlund

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: