Uuden etsijät ovat aloittaneet etsintänsä

Hankkeemme nimeä voi pitää monimerkityksisenä. Nimesimme hankkeemme alunperin nimellä Uuden etsijät, koska halusimme hyödyntää uskonnollisuuden ja esoteerisuuden tutkimuksen kentällä kehitettyä etsijyyden käsitettä. Sitä on käytetty analysoitaessa uskonnollisuuden muuntumista modernilla ajalla. Uskontotieteilijä Steven Sutcliffe on tutkimuksissaan sijoittanut kriittisten intellektuellien etsijyyden 1800-luvun lopulle, jolloin alettiin hakea reittejä eri uskonnollisten suuntausten välillä, mutta samalla pysyttiin avoimina moneen suuntaan. Sutcliffe on määritellyt etsijyyttä roolimallina tai habituksena, joka yleistyi ja popularisoitui 1900-luvun aikana yhdeksi uudenlaista henkisyyttä leimaavaksi toimintamalliksi.

Suomessa “totuuden etsimisestä” ja “totuudenetsijöistä” alettiin puhua viimeistään 1900-luvun taitteessa paitsi teosofiaan ja uuteen “henkisyyteen” liittyen myös erityisesti taiteilijoiden ja kirjailijoiden kohdalla. Muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallelalle siitä tuli yksi hänen taiteellista itseymmärrystään ohjaavista käsityksistä, kuten hankkeemme tutkija Nina Kokkinen on monissa teksteissään osoittanut.

Haluamme hankkeessamme tarkastella tätä etsimistä mahdollisimman avoimena ja laaja-alaisena prosessina, niin ihmisten kuin kulttuurienkin välisenä toimintana, jossa mikään ei ole ennalta lukkoon lyötyä tai kategorisoitua. Suurin osa tutkimistamme henkilöistä ei pitäytynyt yhteen liikkeeseen tai uskomukseen, vaan haki moniaalta ja aina uusista suunnista – toisinaan se tuotti tulosta ja ”henkinen koti” tuntui löytyneen, toisinaan etsintä jatkui läpi elämän. Toiminta, toimijuus ja prosessimaisuus sekä eri liikkeiden ja ilmiöiden toisiinsa limittyminen on kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa.

Etsijyys ei hankkeessamme kuitenkaan tarkoita vain kohteitamme, historiallisia henkilöitä, vaan etsijöitä olemme myös me, hankkeen tutkijat. Osa meistä on tehnyt jo vuosikausia aihepiirin ja aineistojen parissa tutkimusta, osa lähtee uuden ääreltä liikkeelle. Kaikkia meitä yhdistää jatkuva etsiminen, uusien kytkösten löytäminen ja etsijyyden ihmettely itsessämme ja kohteissamme.

27657382_212267629335143_5383486748659251519_n
Projektimme tutkijan Tiina Mahlamäen biografia Kersti Bergrothista arvioitiin Turun Sanomissa 7.2.2018, jutun yhteydessä kerrottiin myös laajasti käynnistyneestä hankkeestamme.

Tälle etsintämatkalle kutsumme myös teidät kaikki, jotka olette kiinnostuneita 1800-1900-lukujen suomalaisesta ja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta, uskonnollisuudesta ja esoteriasta, modernin merkityksistä, henkilöhistoriasta ja laajoista henkilöarkistoista. Projektimme ensimmäisessä pitkän päivän tapaamisessa tammikuussa 2018 sovimme kaiken muun suunnittelun ohessa yhteisestä blogista, jota ylläpidämme sivuillamme säännöllisesti. Tänään olemme avanneet projektille myös facebook-sivun, joka on muutamassa tunnissa löytänyt jo lähes kaksisataa seuraajaa. Sivuilla voit seurata, mitä kaikkea projektissa ja sen liepeillä tapahtuu – tavoitteena on myös tallentaa näille kotisivuille historiallista aineistoa.

Projektimme on tosiasiassa ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan ilman rahoitusta, ja sen tuloksena on syntynyt erilaisia julkaisuja niin yksittäisiltä tutkijoilta kuin hankkeeltakin. Viime vuonna ilmestyi Antti Harmaisen ja Maarit Leskelä-Kärjen toimittama Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumero 2/2017 modernista länsimaisesta esoteriasta, joka sisälsi monen tutkijan laajoja artikkeleita erityisesti Suomen kulttuurihistoriaan liittyen, kohteina olivat mm. Vera Hjelt, Ester Helenius, Jaakko Jalmari Jalo-Kivi ja Hilda Tihlä. Syksyllä Tiina Mahlamäki sai päätökseensä monivuotisen elämäkertahankkeen kirjailija-antroposofi Kersti Bergrothista, joka on jo kerännyt paljon ansaittua huomiota paitsi Turun Sanomissa 7.2. myös esimerkiksi Marjo Kaartisen blogissa ja Jasmine Westerlundin blogissa. Molemmat avaavat myös hankkeeseen liittyviä ajatuksia, ja niitä kannattaakin seurata hankkeemme ohessa.

törnwall collin
bild: Eva Törnwall-Collin, Järnvägskupén, ägs av Stiftelsen Pro Artibus

Seuraavan kerran projekti on esillä 1.3. Turussa Åbo Akademin ja Pro Artibus -säätiön järjestämässä seminaarissa Konstens föränderliga kanon, jossa tarkastellaan taiteilija Eva Törnwall-Collinin taiteilijuutta suhteessa moderniin ja hänen esoteerisia kytkentöjään mm. antroposofiaan. Törnwall-Collinin unohdetut maalaukset olivat esillä vuosi sitten HAMissa ja tänä keväänä ne ovat esillä Tammisaaressa Pro Artibus-säätiön Elverket-galleriassa

 

 

Lähteitä:

Eva Törnwall-Collin. Stiftelsen Pro Artibus. 2017.

Sutcliffe, Steven: Children of the New Age: A History of Spiritual Practices. London & New York: Routledge, 2003.

Kokkinen, Nina: ”Occulture as an Analytical Tool in the Study of Art” – Occulture and Modern Art – Special issue in Aries – Journal for the Study of Western Esotericism. Guest-edited by Nina Kokkinen and Tessel M. Bauduin, 2013.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: