Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria

Uuden etsijät -hanke julkistaa keskeiset tuloksensa yhteisjulkaisussa, joka avaa uuden näkökulman suomalaiseen kulttuurihistoriaan

Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa on tarkastellut Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta sotien väliseen aikaan esoteerisuuden näkökulmasta. Hankkeemme näkökulma menneisyyteen on ollut monitieteinen, ja kuluneen neljän vuoden aikana hankkeen piiristä on julkaistu useita teoksia, jotka ovat valottaneet sitä, mikä on aiemmin ollut historiankirjoituksen sivussa.

Modernisoituva Suomi ja salatieteiden viehätys

Nyt julkaistava teos on puheenvuoro nimenomaan historiantutkimuksen kentällä. Teos antaa mahdollisuuden havaita ja ymmärtää, kuinka laajasta yhteiskunnallisesta ja historiallisesta ilmiöstä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen moninaisessa kiinnostuksessa salatieteisiin, okkultismiin, mystiikkaan on ollut kyse. Kirjamme avautuu kansainvälisen esoterian tutkimuksen näkökulmista käsin, mutta lähestymme ilmiötä kirjassamme aikalaiskäsitteiden kuten salatieteiden ja okkultismin kautta. Tällä haluamme korostaa teoksen historiantutkimuksellista näkökulmaa ja sitä aikalaiskokemusta, jota pyrimme teoksessa hahmottamaan.

Kirjassa suomalainen salatieteisiin ja okkultismiin liittyvä innostus nähdään osana 1800-luvun puolivälistä kiihtynyttä modernisaatiota. Teollistuminen, kaupungistuminen, teknologiset keksinnöt, kansallisvaltion idea, uudenlainen tiedonvälityksen kulttuuri ja kansalaisyhteiskunnan synty saivat myös yksilöt pohtimaan omaa paikkaansa yhteiskunnassa sekä itsen kehittämistä. Tunne tai kokemus jostain uudesta näkyi laajasti niin ajan sanomalehtien kielessä, kirjallisuudessa kuin eurooppalaisen taiteen teemoissakin. Suomen näkökulmasta on kiinnostavaa nähdä, miten läheisesti evankelisluterilainen kristinusko, sen arvot, kieli, tavat ja symboliikka kietoutui ajan salatiedettä, okkultismia ja esoteerista koskevien käsitysten ja mielikuvien rakentumiseen.

Historialliset henkilöt avaavat näkökulmia aikalaiskokemuksiin

Miten tämä uudenlainen henkisyys tavoitti Suomen ja erityisesti miten aikalaiset kokivat muutoksen ja miten he siihen vastasivat? Uuden etsijät viittaa kohteinamme oleviin ihmisiin, jotka eri tavoin etsivät suuntia ja ratkaisuja modernisoituvan kulttuurin solmukohdissa. Esimerkiksi kirjailijat, taiteilijat ja muusikot kuten J. H. Erkko, Aarni Kouta,  L. Onerva, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Sigrid af Forselles ja Ida Moberg, tai työväenliikkeen aktiivit kuten Hilja Pärssinen, Yrjö Kallinen ja Helmi Jalovaara avaavat kukin oman erityisen ikkunansa salatieteiden kulttuurihistoriaan. He kaikki etsivät vastauksia henkilökohtaisiin ja aikakautensa avainkysymyksiin, mutta jokainen omalla tavallaan. Heidän kauttaan pyrimme tavoittamaan mitä yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtui.

Aivan erityinen kohde kirjassa on runoilija, kirjailija Aarni Kouta (1884–1924), johon liittyvä aineistolahjoitus tuli hankkeellemme aivan projektin alkuvaiheessa. Kouta on ollut aiemmin perin unohdettu kirjailija, johon perehtyminen on avannut uudella tavalla 1900-luvun alun kirjallisia verkostoja ja kirjailijoiden kytkeytymistä teosofiaan ja ruusuristiläisyyteen.

Perikunnan lahjoitus käsitti kirjeitä, käsikirjoituksia, elämäkerrallista aineistoa sekä valtavan määrän valokuvia, jotka ovat avanneet hankkeen jäsenille 1900-luvun alun kirjallista maailmaa: minkälaista oli elää, ajatella ja tuntea 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Osa valtavan rikkaasta ja inspiroivasta kuva-aineistosta, joka on ensisijaisesti Koudan toisen puolison Elsa Roschierin kuvaamaa, on saatu myös kirjaan esille. Tutkimustyö tämän aineiston parissa jatkuu varmasti tulevina vuosina, sillä Koudan kulttuurinen merkitys on laajempi kuin on aiemmin nähty. Koudan aineisto on tallennettu Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon Turun yliopistossa.

Kahdeksantoista kirjoittajan yhteistuotos

Kirja koostuu yhteensä kahdeksasta laajasta artikkelista, joissa näkökulma tarkentuu henkilöhistoriallisesta aineistosta käsin. Artikkelien oheen kirjoitetut suppeammat tekstit avaavat ilmiöitä kuten jooga, kasvissyönti ja spiritismi sekä henkilöverkostoja päähenkilöiden ympärillä. Lisäksi teoksessa on toimittajien kirjoittama johdantoluku sekä teoksen päättävä epilogi, jossa reflektoimme hankkeemme merkitystä ja länsimaisen esoteerisuuden tutkimuksen näkökulman merkitystä historiantutkimukselle. Laaja kirjoittajajoukko edustaa koko sitä monitieteistä historiantutkimuksen, uskontotieteen, taidehistorian, musiikintutkimuksen ja kirjallisuudenhistorian tutkimuskenttää, jolla hankkeessa on operoitu koko ajan.

Uuden etsijät -teos on kulttuuritapaus, sillä se kertoo unohdetusta osasta Suomen kulttuurihistoriaa. Se näyttää piiloon jääneitä yhteyksiä ja kytköksiä. Teos myös osoittaa, miten suhde esoteerisuuteen muuttui vuosikymmenten myötä ja miten eri liikkeet muotoutuivat Suomessa ja saivat omia kansallisia piirteitä. Uuden etsijät tuo rikkaasti esiin ihmisiä, joita uudenlainen ajattelu maailmasta, henkisyydestä ja ihmisen osasta kosketti.

Kirjaa on saatavilla hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista sekä Teoksen omasta verkkokaupasta (kirjasta on 25 e tarjous ajalla 7.11.-12.11.2021)