Uuden etsijät ovat aloittaneet etsintänsä

Hankkeemme nimeä voi pitää monimerkityksisenä. Nimesimme hankkeemme alunperin nimellä Uuden etsijät, koska halusimme hyödyntää uskonnollisuuden ja esoteerisuuden tutkimuksen kentällä kehitettyä etsijyyden käsitettä. Sitä on käytetty analysoitaessa uskonnollisuuden muuntumista modernilla ajalla. Uskontotieteilijä Steven Sutcliffe on tutkimuksissaan sijoittanut kriittisten intellektuellien etsijyyden 1800-luvun lopulle, jolloin alettiin hakea reittejä eri uskonnollisten suuntausten välillä, mutta samalla pysyttiin avoimina moneen suuntaan. Sutcliffe on määritellyt etsijyyttä roolimallina tai habituksena, joka yleistyi ja popularisoitui 1900-luvun aikana yhdeksi uudenlaista henkisyyttä leimaavaksi toimintamalliksi.

Suomessa “totuuden etsimisestä” ja “totuudenetsijöistä” alettiin puhua viimeistään 1900-luvun taitteessa paitsi teosofiaan ja uuteen “henkisyyteen” liittyen myös erityisesti taiteilijoiden ja kirjailijoiden kohdalla. Muun muassa taiteilija Akseli Gallen-Kallelalle siitä tuli yksi hänen taiteellista itseymmärrystään ohjaavista käsityksistä, kuten hankkeemme tutkija Nina Kokkinen on monissa teksteissään osoittanut.

Haluamme hankkeessamme tarkastella tätä etsimistä mahdollisimman avoimena ja laaja-alaisena prosessina, niin ihmisten kuin kulttuurienkin välisenä toimintana, jossa mikään ei ole ennalta lukkoon lyötyä tai kategorisoitua. Suurin osa tutkimistamme henkilöistä ei pitäytynyt yhteen liikkeeseen tai uskomukseen, vaan haki moniaalta ja aina uusista suunnista – toisinaan se tuotti tulosta ja ”henkinen koti” tuntui löytyneen, toisinaan etsintä jatkui läpi elämän. Toiminta, toimijuus ja prosessimaisuus sekä eri liikkeiden ja ilmiöiden toisiinsa limittyminen on kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa.

Etsijyys ei hankkeessamme kuitenkaan tarkoita vain kohteitamme, historiallisia henkilöitä, vaan etsijöitä olemme myös me, hankkeen tutkijat. Osa meistä on tehnyt jo vuosikausia aihepiirin ja aineistojen parissa tutkimusta, osa lähtee uuden ääreltä liikkeelle. Kaikkia meitä yhdistää jatkuva etsiminen, uusien kytkösten löytäminen ja etsijyyden ihmettely itsessämme ja kohteissamme.

27657382_212267629335143_5383486748659251519_n
Projektimme tutkijan Tiina Mahlamäen biografia Kersti Bergrothista arvioitiin Turun Sanomissa 7.2.2018, jutun yhteydessä kerrottiin myös laajasti käynnistyneestä hankkeestamme.

Tälle etsintämatkalle kutsumme myös teidät kaikki, jotka olette kiinnostuneita 1800-1900-lukujen suomalaisesta ja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta, uskonnollisuudesta ja esoteriasta, modernin merkityksistä, henkilöhistoriasta ja laajoista henkilöarkistoista. Projektimme ensimmäisessä pitkän päivän tapaamisessa tammikuussa 2018 sovimme kaiken muun suunnittelun ohessa yhteisestä blogista, jota ylläpidämme sivuillamme säännöllisesti. Tänään olemme avanneet projektille myös facebook-sivun, joka on muutamassa tunnissa löytänyt jo lähes kaksisataa seuraajaa. Sivuilla voit seurata, mitä kaikkea projektissa ja sen liepeillä tapahtuu – tavoitteena on myös tallentaa näille kotisivuille historiallista aineistoa.

Projektimme on tosiasiassa ollut käynnissä jo useamman vuoden ajan ilman rahoitusta, ja sen tuloksena on syntynyt erilaisia julkaisuja niin yksittäisiltä tutkijoilta kuin hankkeeltakin. Viime vuonna ilmestyi Antti Harmaisen ja Maarit Leskelä-Kärjen toimittama Historiallisen Aikakauskirjan erikoisnumero 2/2017 modernista länsimaisesta esoteriasta, joka sisälsi monen tutkijan laajoja artikkeleita erityisesti Suomen kulttuurihistoriaan liittyen, kohteina olivat mm. Vera Hjelt, Ester Helenius, Jaakko Jalmari Jalo-Kivi ja Hilda Tihlä. Syksyllä Tiina Mahlamäki sai päätökseensä monivuotisen elämäkertahankkeen kirjailija-antroposofi Kersti Bergrothista, joka on jo kerännyt paljon ansaittua huomiota paitsi Turun Sanomissa 7.2. myös esimerkiksi Marjo Kaartisen blogissa ja Jasmine Westerlundin blogissa. Molemmat avaavat myös hankkeeseen liittyviä ajatuksia, ja niitä kannattaakin seurata hankkeemme ohessa.

törnwall collin
bild: Eva Törnwall-Collin, Järnvägskupén, ägs av Stiftelsen Pro Artibus

Seuraavan kerran projekti on esillä 1.3. Turussa Åbo Akademin ja Pro Artibus -säätiön järjestämässä seminaarissa Konstens föränderliga kanon, jossa tarkastellaan taiteilija Eva Törnwall-Collinin taiteilijuutta suhteessa moderniin ja hänen esoteerisia kytkentöjään mm. antroposofiaan. Törnwall-Collinin unohdetut maalaukset olivat esillä vuosi sitten HAMissa ja tänä keväänä ne ovat esillä Tammisaaressa Pro Artibus-säätiön Elverket-galleriassa

 

 

Lähteitä:

Eva Törnwall-Collin. Stiftelsen Pro Artibus. 2017.

Sutcliffe, Steven: Children of the New Age: A History of Spiritual Practices. London & New York: Routledge, 2003.

Kokkinen, Nina: ”Occulture as an Analytical Tool in the Study of Art” – Occulture and Modern Art – Special issue in Aries – Journal for the Study of Western Esotericism. Guest-edited by Nina Kokkinen and Tessel M. Bauduin, 2013.

 

Uuden etsijät -hankkeelle rahoitusta Koneen säätiöltä vuosiksi 2018-2020

Hankkeemme sai riemullisen uutisen joulukuussa – monen vuoden hakutyö sai täyttymyksensä kun Koneen säätiö päätti rahoittaa hankettamme kolmen vuoden ajan. Olemme iloisen hämmentyneitä ja tarmokkaasti aloittamassa työtämme vuoden 2018 alussa! Hankkeessa tulevat saamaan rahoitusta yhteensä kahdeksan tutkijaa. Hanketta johtaa dosentti, kulttuurihistorian yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja muut hankkeessa lähes koko kauden vuosina 2018-2020 rahoitettuina olevat tutkijat ovat FM Antti Harmainen (Historia, TaY) ja TaM Nina Kokkinen (uskontotiede, TY). Lisäksi hankkeesta saavat vuoden rahoituksen FT Marja Lahelma (taidehistoria, HY), FT Jasmine Westerlund (kotimainen kirjallisuus, TY), FM Pekka Pitkälä (kulttuurihistoria, TY), FM Jukka Vornanen (kulttuurihistoria, TY) ja FM Julia von Boguslawski (historia, HY). Lisäksi hankkeessa ovat mukana dosentti, yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki (uskontotiede, TY) ja professori Marjo Kaartinen (kulttuurihistoria, TY), jotka osallistuvat hankkeeseen muun työnsä puitteissa.

Hakemuksessa esittelimme hankkeemme ja sen rohkean avauksen seuraavasti: ”Monitieteisessä, kolmivuotisessa hankkeessa tutkimme, miten modernisoituvan Euroopan historiaa muokanneet esoteeriset ja okkulttiset virtaukset tulivat osaksi suomalaista kulttuuria ja sen sisällä toimineiden yksilöiden kokemaa todellisuutta. Kysymme, millaisena vuosisadan vaihteen uskonnollinen murros näyttäytyy historiallisiksi marginaali-ilmiöiksi aiemmin luettujen teosofian, spiritualismin, antroposofian ja muiden länsimaisen esoteerisuuden piiriin kuuluvien ilmiöiden näkökulmasta. Valaisemme suomalaisen historiankirjoituksen varjokohtaa. On tärkeää luoda alkuperäisaineistoihin perustuva laaja tutkimus, jotta esoteerisuus ei näyttäytyisi vain satunnaisten eksentrikkojen leikittelynä ajan muotivirtauksilla. Käyttämällä henkilökohtaisia dokumentteja sekä julkisia aineistoja (sanomalehdistöä, taideteoksia ja kaunokirjallisuutta) ja osoitamme, kuinka 1800-luvun lopulla massailmiöksi noussut esoteerisuus säilyi mittavan kiinnostuksen kohteena pitkään. Hanke kokoaa yhteen kotimaiset asiantuntijat, jotka ovat omissa tutkimuksissaan luoneet tärkeitä avauksia aiheeseen. Tuotamme uutta tietoa esoteerisuuden merkityksistä sivistyneistön parissa ja nostamme esiin näiden ilmiöiden pitkäkestoisia seurauksia. Samalla luomme uusia, tieteiden- ja taiteidenvälisiä tapoja lähestyä uskonnollisuutta ja esoteerisuutta. Kirjallisen ja tieteellisen työskentelyn lisäksi hanke järjestää avoimia seminaareja sekä yhteistyössä museoiden ja luovan alan toimijoiden kanssa näyttelyjä ja tapahtumia. Kirjoitamme modernin Suomen historiaa uudelleen, sillä 1900-luvun taitteessa kukoistaneella esoteerisuudella on ollut monisyisemmät seuraukset kuin on osattu nähdä. Haemme suomalaisella tutkimuskentällä ensimmäistä kertaa liikkeistä irtautuvaa laajoihin alkuperäisaineistoihin pohjautuvaa käsitystä siitä, mitä esoteerisuus tarkoittaa. Luomme uudenlaisen kuvan siitä, millaista oli elää, tuntea ja uskoa modernisoituvan kansakunnan keskellä. Haemme uusia avauksia taiteellisesta yhteistyöstä.”

Vuoden 2018 alussa lähdemme rakentamaan hankkeen kotisivuja uudelta pohjalta – voit seurata toimintaamme täällä ja pian avattavilla facebook-sivuilla!

Keskusteluilta historiallisesta esoteriatutkimuksesta 11.9.2017

KESKUSTELUTILAISUUS 11.9. klo 18 Rikhardinkadun kirjasto:
MODERNI LÄNSIMAINEN ESOTERIA JA HISTORIANTUTKIMUS
 Historiallinen Aikakauskirja kurkkaa kirjastoon kolmannen kerroksen lukusalissa maanantaina 11.9. kello 18.00. Ohjelmassa on paneelikeskustelu modernista länsimaisesta esoteriasta historiallisena ilmiönä. Keskustelijoina ovat Antti Harmainen, Maarit Leskelä-Kärki, Päivi Mehtonen ja Tutta Palin. Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Ks. myös Historiallisen Aikakauskirjan haastattelu Antti Harmaisen kanssa ja tietoa tuoreesta Historiallisen aikakauskirjan esoteria-numerosta täältä: http://www.historiallinenaikakauskirja.fi/uusin-numero

 

Historiallisen aikakauskirjan esoteria-teemanumero ilmestynyt 

Historiallisen aikakauskirjan esoterianumeroon ovat kirjoittaneet useat Uuden etsijät -hankkeen tutkijoista. Numeron ovat toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen.

Lue johdantoartikkeli täältä.

Uuden etsijät -hanke esittäytyy Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran tilaisuudessa 6.2. klo 18.30

Aika: 6.2.2017 klo 18.30

Kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärki esittelee monitieteistä, kulttuurihistoriallista Uuden etsijät -tutkimushanketta, jossa hahmotetaan 1800-1900-lukujen taitteen esoteerisuutta aikakauden suomalaisen sivistyneistön ja taiteilijoiden kautta. Uskontotieteen dosentti Tiina Mahlamäki esittelee johtamaansa monitieteistä (uskontotiede, folkloristiikka, antropologia) hanketta Yhdessä kuviteltu tieto. Menetelmällisiä kohtaamisia esoteerisen ja kansanomaisen henkisyyden kanssa.

Uuden etsijät & Yhdessä kuviteltu tieto: Turun yliopistossa meneillään olevat hankkeet, joissa tarkastellaan esoteriaa viime vuosisadan taitteessa ja nykypäivänä.