Arkistojen kätköistä: kirjailija Aarni Koudan jäljillä

Uuden etsijät -hanke on saanut mittavan ja ainutlaatuisen arkistolahjoituksen. Runoilija, kääntäjä Aarni Koudan (1884–1924) tyttärenpojan tytär Anna Saurama otti hankkeeseen yhteyttä kuultuaan haastattelumme Perttu Häkkisen radio-ohjelmassa puolitoista vuotta sitten. Sauramalle oman isän kautta päätyneet aineistot olivat kiehtoneet runoilijan jälkeläisen mieltä ja hän on tehnyt kartoitusta aineiston pohjalta Koudan vaiheista, verkostoista ja kirjailijantyöstä. Kiinnostukset kohtasivat, kun Saurama löysi projektimme ja meidän iloksemme lahjoitti aineistot tutkijoiden käyttöön. Aineistot tulevat olemaan ensin hankkeen käytössä, ja sen päätyttyä ne talletetaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen arkistoon osaksi kulttuurihistorian kokoelmaa. Hankkeemme alusta lähtien meillä on ollut toiveena saada arkistoitua kulttuurihistoriallista esoteerista aineistoa, ja tästä Koudan aineistosta tulee nyt ensimmäinen lajissaan.

IMG_3103Koudan aineistolaatikot ovat sijainneet kulttuurihistorian oppiaineessa jo jonkin aikaa, ja vasta tänä syksynä ehdimme ajan kanssa pysähtyä aineistojen äärelle ja avata laatikot. Tässä meitä kannusti myös syksyllä pidetyn esoteriakurssimme myötä syntynyt opiskelijoiden kiinnostus tehdä gradutöitään esoteriaan liittyen. Näin Koudan aineiston pariin löytyi folkloristiikan ja arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen opiskelija Sofia Silven, joka lähtee työstämään graduaan tämän arkistoaineiston muodostumisesta ja sen eri merkityksistä. Hän ja yliopisto-opettaja Kirsi Hänninen sekä kulttuurihistorian professori, hankkeen tutkija Marjo Kaartinen ja allekirjoittanut vietimme eräänä loppusyksyn iltapäivänä haltioituneita ja liikuttuneitakin hetkiä aineiston parissa.

IMG_3091Aarni Kouta (aik. Arnold Elias Candolin) liikkui tiiviisti aikansa kirjallisissa verkostoissa, ihaili nuorena Volter Kilpeä ja oli erityisen läheinen Eino Leinon, L. Onervan ja taidemaalari Vilho Sjöströmin kanssa. Kouta käänsi 1800-luvun lopulla mm. Nietzscheä, Ibseniä ja Strindbergiä ja kirjoitti itse useita runokokoelmia, joiden kytkökset esoteriaan ovat vahvoja. Kouta toimi lähellä  Teosofista seuraa ja kuului Tietäjä-lehden toimituskuntaan. Vielä läheisemmäksi hänelle nähtävästi muotoutui Pekka Ervastin 1920-luvun taitteessa muotoilema ruusuristiläisyys. Esikoisteosta Tulijoutsen (1905) seurasivat muun muassa  kokoelmat Jäiset Temppelit (1911), Uhriliekki (1915) ja Rakkauden temppeli (1920). Juuri ennen kuolemaansa hän julkaisi kokoelman Aurinkohäät (1924). Kouta riisti hengen itseltään vain neljäkymmentävuotiaana. Kouta on jäänyt suomalaisen kirjallisuudenhistorian marginaaliin. Hänestä löytyy tietoja esimerkiksi Leino-tutkimuksen kautta, mutta hänestä itsestään tehty tutkimus on hyvin vähäistä.

IMG_3093Koudan aineistosta tekee erityisen kiehtovan paitsi siihen sisältyvät lukuisat kirjeet, käsikirjoitukset ja erilaiset autobiografiset aineistot, myös hänen toisen puolisonsa Elsa Roschierin valokuvat. Roschier oli valokuvaaja, ja pariskunta otti ilmeisesti kuvia myös yhdessä. Aineistoon kuuluu useita valokuva-albumeita, jotka kertovat niin kirjallisista verkostoista kuin maalaiselämästä ja taiteilijapariskunnan kodista sekä laajat kokoelmat alkuperäisiä lasinegatiiveja.IMG_3108

Tämä aineistolahjoitus on nostanut projektimme keskiöön kokonaan uuden henkilön. Ilman tätä lahjoitusta Kouta tuskin olisi noussut erityisen vahvana hankkeessamme esiin – jo siksikin, että kiinnostavia ja keskeisiä hahmoja löytyy toki kymmenittäin. Mutta ainutlaatuinen aineisto ja Koudan marginaalinen asema aiemmassa tutkimuksessa tulee nyt tarjoamaan aivan erityisen näkökulman hankkeessa. Hänestä tulee epäilemättä yksi keskeisistä yksilöistä, joiden kautta 1900-luvun alun monisäikeistä esoteerisuutta ja sen merkitystä yhtäältä kirjallisuudessa ja toisaalta yksilön identiteetissä voidaan hahmottaa. Kouta toimii myös kiehtovana verkostojen kokoajana, mikä tulee valottamaan 1900-luvun alun kirjallista kulttuuria ja sen kytköksiä esoteriaan uusista kulmista.

Uuden etsijät -hanke kiittää lämpimästi Anna Sauramaa luottamuksesta hanketta kohtaan ja suuntaa innostuneena kohti uutta Aarni Koudan kera!

IMG_3448
Joulukuussa 2018 tarkastelimme aineistoa yhdessä sen luovuttajan Anna Sauraman kanssa ja hän teki aineiston luovutussopimuksen Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen arkiston kanssa. Kuvassa Anna Saurama ja arkistosta vastaava Kirsi Hänninen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: