Tutkimuksen harhapoluilla: Kuka oli salaperäisen ”Maailman äidin” maalari?
Eräänä harmaana joulukuun iltapäivänä istuin työpöytäni ääressä selaillen Kansallisgallerian kokoelmatietokantaa. Olin aloittelemassa uutta projektia, enkä oikein tiennyt, mitä edes etsin. Vieritin teoskuvia hajamielisesti ylös ja alas, kun yhtäkkiä jotain osui silmääni. Yhdestä maalauksesta minua kohti katsoi merkillinen androogyynihahmo. Kullanvaaleat hiukset reunustivat kalpeita, ovaalin muotoisia kasvoja. Sinisissä silmissä oli lempeä katse ja vienosti hymyilevä suu oli kuin roosansävyisellä helmiäispunalla maalattu. Voimakasta leukaa lukuunottamatta piirteet oli kuvattu naisellisen pehmeinä. Sommittelu muistutti läheisesti Kristusta maailman pelastajana esittävää Salvator mundi -aihetta. Näiden Kristus-hahmojen vakavissa kasvoissa on usein vähintään aavistus androgyniaa, mutta tietokoneeni näytölle ilmaantuneen miesnaisen olemuksessa oli jotain häiritsevämpää kuin renessanssiajan Kristuksissa. Minulle oli välittömästi ilmiselvää, että olin löytänyt esoteerisen taideteoksen.
Maalauksen vasemmassa alanurkassa erottui signeerauksen lisäksi muutakin kirjoitusta. Suurentamalla kuvaa sai näkyviin tekstin: ”My conception of the World Mother / John Forsell / Ojai 1937.” Kyseessä oli siis jonkun John Forsell -nimisen henkilön näkemys ”maailman äidistä”. Teostiedoissa tekijäksi oli mainittu Juho Forsell, syntynyt Ilmajoella 27.2.1853 ja kuollut 30.9.1939. Kuka oli tämä Juho tai John Forsell, ja miksi en ollut kuullut hänestä aikaisemmin? Uteliaisuuteni oli herännyt.
Suorittamalla muutamia hakuja sain helposti selville joitakin perustietoja. Teoksen tekijä oli syntymänimeltään Juho Mäkynen, tai tuttavallisemmin Jussi. Mäkysen Jussi oli lähtöisin vaatimattomista oloista Ilmajoelta, mutta sattuma oli heittänyt piirustuksesta kiinnostuneen pojan Helsinkiin senaattori O. R. af Schultenin juoksupojaksi. Itsekin taiteisiin harrastunut työnantaja huomasi pojan lahjakkuuden ja passitti tämän käsityökouluun, jossa saattoi opiskella myös piirustusta. Koulun johtajana toiminut arkkitehti Granholm ohjasi Mäkysen opinnoissaan eteenpäin maan korkeimpaan opinahjoon taiteen saralla, Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Suoritettuaan koulun hyvin arvosanoin, Mäkynen jatkoi opintojaan Helsingin yliopiston piirustsussalissa Adolf von Beckerin johdolla. Siellä hän tutustui Albert Edelfeltiin, joka neuvoi tien Antwerpenin taideakatemiaan.
Professori C. G. Estlanderin järjestämän apurahan turvin Mäkynen opiskeli Antwerpenissa kolme vuotta ja valmistui vuonna 1879. Opinnot jatkuivat Pariisissa Carolus-Duran’n ateljeessa. Opettajansa ansiosta Mäkynen kiinnostui espanjalaisesta taiteesta ja muotokuvamaalauksesta. Taidemaailman pääkaupungissa torpparin pojasta kehkeytyi sujuvasti seurapiireissä liikkuva kielitaitoinen maailmanmies. Samalla vaihtui nimikin uuteen olemuksen paremmin sopivaksi John Forselliksi. Pariisin vuosina syntyivät alttaritaulut Kristuksen kirkastuminen Akaan kirkkoon ja Jeesus Getsemanessa Hauhon kirkkoon. Pariisissa oleskeli tuolloin myös Edelfelt, joka vuonna 1882 maalasi Forsellin muotokuvan. Äidille pari vuotta myöhemmin kirjoitetussa kirjeessä Edelfelt ei kuitenkaan puhunut kovin mairittelevasti taiteilijatoveristaan: ”Ack de uslingarne Wallenius och Forssell – hvilka horrörer de målat – de bli nog refuserade och begripa ej ens huru förfärligt det är som de målat.” Kirjeessä mainittu toinen henkilö oli Edelfeltin avustuksella taiteilijan uran alkuun päässyt kemiläissyntyinen Otto Wallenius (nimi esiintyy myös muodossa Vallenius, 1855–1925), joka myöhemmin luopui ammattitaiteilijuudesta, mutta saavutti sen sijaan menestystä oopperalaulajana.
Vuonna 1884 John Forsellin elämä sai seuraavan jännittävän käänteen, kun hän toistaiseksi tuntemattomasta syystä päätti matkustaa Amerikkaan. Uudella mantereella Forsell avioitui ruotsalaissyntyisen Emmy Helena Sjelvin kanssa. Pariskunta kierteli eri puolilla Yhdysvaltoja, mahdollisesti Johnin tekemien tilaustöiden perässä. Yhdessä vaiheessa he asuivat pitemmän aikaa Chicagossa ja myöhemmin Kaliforniassa. Vaimon kautta teosofia ja okkultismi astuivat vahvasti Forsellin elämään. Amerikan vuosista tiedetään vain vähän, mutta sitäkin kiehtovampia ovat nuo muutamat tiedonjyväset. Taiteilijan saama henkinen herätys muutti pikkuhiljaa myös taiteellisen suunnan, mistä Maailman äiti -teoskin kertoo. Kansallisgallerian kokoelmissa on sen lisäksi muutama hieman varhaisempi teos Forsellillta. Ne ovat kaikki melko taidokkaita mutta konventionaalisia muotokuvia ja henkilökuvia. Kiinnostavin on taiteilijan vaimostaan maalaama muotokuva (1891), jossa naisen vaaleat kasvot kohoavat esiin taustan mustuudesta. Valon ja pimeyden vahva kontrasti henkii esoteerista symboliikkaa.
Forsellin Amerikassa maalaamien muotokuvien malleina istuivat monet merkkihenkilöt, esimerkiksi Henry Steel Olcott ja Jiddu Krishnamurti. Olcott oli buddhalaisuuteen kääntynyt tunnettu teosofi, joka oli vuonna 1875 perustanut Teosofisen seuran yhdessä Helena Petrovna Blavatskyn kanssa. Sen jälkeen Olcott vietti suurimman osan elämästään Intiassa, mutta palasi ajoittain myös Yhdysvaltoihin. Krishnamurti puolestaan oli intialainen opettaja ja kirjoittaja, jonka teosofit Charles Leadbeater ja Annie Besant olivat löytäneet lapsena, ja jota he pitivät maailmanopettajan (Maitreya) välikappaleena, eräänlaisena uutena messiaana. Aikuistuttuaan Krishnamurti erosi Teosofisesta seurasta ja sanoutui irti messias-roolista, mutta jatkoi työtään itsenäisenä opettajana. Hän asettui asumaan Ojain laaksoon Kaliforniaan. Sinne päätyivät lopulta myös John ja Emmy Forsell. Eräiden lähteiden mukaan Forsell ei pelkästään ikuistanut Krishnamurtia kankaalle, vaan myös ystävystyi läheisesti intialaisen opettajan kansa. Kalifornialaisella hedelmätarhallaan Forsellit elivät luonnonläheistä elämää harjoittaen sekä maan- että hengenviljelyä.
Suurin piirtein tähän katkesivat selkeät johtolangat John Forsellin suhteen. Eteenpäin päästäkseen olisi pitänyt kaivautua paljon syvemmälle arkistojen uumeniin. Emmy Forsellista sen sijaan ilmaantui vielä yksi kiinnostava langanpää, jota päätin seurata. ”Mrs John Forsell” esiintyy The Divine Life -aikakauslehden maaliskuun 1915 numerossa ilmestyneessä artikkelissa ”All That Glisters is not Gold; or, Neo-Theosophy in America”. Julkaisun toimittaja oli Celestia Root Lang, The Independent Theosophical Society of America – yhdistyksen perustaja. Langin kirjoittamaa esoteerista kirjallisuutta on edelleen laajasti saatavilla, mikä kertoo hänen säilyttäneen suosionsa ainakin tietyn lukijakunnan keskuudessa. Amazonista olisi tilattavissa esimerkiksi henkistä evoluutiota käsittelevä teos Son of Man (1892).
The Divine Life -julkaisun kirjoitus oli jatkoa edellisestä numerosta ja käsitteli kysymystä Krishnamurtin asemasta mahdollisena uutena messiaana. Kirjoituksen yhteydessä oli julkaistu Langille osoitettu kirje, jonka allekirjoittaja oli suomalaiselta kuulostava Asser Kantanen. Kirjeessä mainitiin rouva Forsell, ”a prominent member of the Finnish Lodge in the Chicago Theosophical Association and a former leader of The Order of the Star in the East.” The Order of the Star in the East, eli Idän Tähden Järjestö oli Annie Besantin vuonna 1911 perustama kansaivälisesti toiminut järjestö, jonka tehtävänä oli valmistaa ihmiskuntaa maailmanopettajan saapumiseen. Kirjeen kirjoittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että rouva Forsell oli mennyt liiallisuuksiin Maitreyan palvonnassaan: ”Mrs. Forsell in her devotion to the Lord Maitreya is an extremely busy woman preparing the way for his appearance, and it is my candid opinion that in her endeavour and ardent zeal to serve the great Lord Maitreya she is guided more by a fanatic frenzy than by good common sense.”
Kantanen kertoi kirjeessään myös pari viikkoa aiemmin Suomalaisen loosin kokouksessa sattuneesta tapauksesta, jossa rouva Forsellia hiilen ja suitsukkeen valmistuksessa avustanut suomalainen tyttö Selma Mannen oli tarjonnut Kantaselle hiiltä uhrattavaksi Maitreyalle. Kantasen mukaan tällainen toiminta oli häpeällistä noituutta, jonka harjoittaminen Teosofisen seuran loosissa oli täysin sopimatonta. Kantanen päätti kirjeensä seuraaviin sanoihin: ”Before I joined the Theosophical Society I never dreamed that slander, superstition, hypocrisy and cant were so prevalent in the Society as they really are at the present time – they seem to be one part of the program.”
Tutkimuksellinen harhapolkuni oli useiden mutkien kautta heittänyt minut keskelle amerikansuomalaisten teosofien keskinäisiä kiistoja 1910-luvun Chicagossa! Edessä avautui kiehtova uusi maailma, josta tätä ennen en ollut tiennyt juuri mitään.
***
Kuva: Juho Forsell, World mother (Madonna), 1937, Kansallisgalleria
Lähteet:
http://edelfelt.sls.fi/fi/brev/35335/paris-d-9-mars-1884/
https://www.keminmaa.fi/index.php?p=historia_2
https://archive.org/details/divinelifedevote00chic
http://216.92.243.84/womenints.html
One Comment on “Tutkimuksen harhapoluilla: Kuka oli salaperäisen ”Maailman äidin” maalari?”
Vastaa
Yhteistyössä
Uuden Etsijät 
Huiman kiintoisa tutkimusretki, kiitos!
TykkääTykkää